31.12.2018 15:56

Vuoden 2018 recap!

Vuosi 2018 on ollut monella tavalla hyvin erilainen vuosi mitä taas tähän asti. On tapahtunut paljon, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuten elämään kuuluu.

 

Vuosi alkoi Budapestissä. Tässä vaiheessa ei vielä ollut tiedossa todellakaan, mitä tuleva vuosi tulee pitämään sisällä. Tammikuussa olin vielä täysipäiväinen yrittäjä. Se hommahan lähti hienosti liikenteeseen, ja se jaksoi kantaa tyylikkäästi tuon ensimmäisen vuoden. Kuitenkin muutama isompi asiakasprojekti päättyi, ja päätinkin muutaman suostuttelupuhelun jälkeen, että on aika palata takaisin "työelämään". Toki en palannut täyteen työviikkoon, vaan mukavasti 4 päivän työviikkoon.

Alkuvuosi meni kyllä melkoisella vauhdilla. Muutama todella iso asiakasprojekti vauhditti Show Upin puolella näyttömyyntejä. Pari kertaa viikossa Helsingissä ja muuten työt omalla toimistolla. Siitä oli muuten alkuvuosi tehty. Alkuvuonna aloitettiin myös Marian kanssa projekti "makkiup". Kävimme muutamaa erilaista tilaa katsomassa jo loppukeväästä, ja sitten se löytyi. Makkian tila, Helsingintie 7.

 

  

Toukokuussa tuli 35 mittariin, sen lisäksi olin mukana Salon Seiskassa, jota koko kevään ajan yritettiin pyristellä kasaan. Päätin että se jää viimeiseksi Seiskavuodeksi, ja kumarran itseni kauniisti pois ohjaustehtävistä. Synttäreiden lisäksi kävin Umbracon Codegardenissa Tanskassa. Tätä on luvassa myös 2019. Mikä on todella jees!

 

  

Kesä meni kaiken näköisten aktiviteettien, esimerkiksi Makkian remontin, Juoksiaisten rastien yms. parissa. Opin ihan järkyttävän määrän uusia taitoja erinäisten miesvälineiden käytön osalta. Tapani mukaisesti myös Mr Gay Finland ja Pride tuli koettua tänäkin vuonna. Ja näiden lisäksi tietysti muutama työprojekti taas väliin. Ihania ihmisiä ja paljon uusia kokemuksia rikkaampana.

Asuntomessut, Salovolley. Tuttuja juttuja jo monen vuoden takaa. Asuntomessuilla tosin oli tänä vuonna jotain melkoisen mielenkiintoista. Tosin siis siellä paikan päällä en asiaa päässyt sen enempää vielä selvittämään, mutta messuviikonloppu aloitti uuden kappaleen elämässä tietyllä tavalla. Jätin työni Helsingissä, sen ravaamisen yms. ja siirryin takaisin Saloon töihin.

 

 

Koko kesän ajan kestänyt remppa alkoi olla pikku hiljaa valmiina. Olihan sitä siinä jo tehtykkin, ja aika avata Makkia. Sen lisäksi että Makkia saatiin avattua, avattiin myös Show Upille oma showroom ja toimisto samaan osoitteeseen. Tämä on paikka, jossa tätäkin nyt kirjoitan. Se on kiva, että on oma paikka jossa voi kaikessa rauhassa koodailla. Tai rauhassa, välillä täällä on menoa ja melskettä enemmän kuin juna-asemalla.

Syksyllä piipahdettiin Bukarestissa, ja siellä viikon verran painettiin pitkin kauppakeskuksia, Tästä on olemassa youtubevideo. Joten nauttikaa siitä Youtuben ihmeellisessä maailmassa.

Myöhemmin syksyllä käytiin vielä viettämässä aivan loistavat viisikymppiset pitkin maita ja maailmoja. Käytiin testaamassa lentosimulaattoria, sisäbiitsiä yms. On vietetty häitä, synttäreitä, erilaisia muita tapahtumia tässä pitkin vuotta. Paljon on tapahtunut.

 

Mitäs 2019 & onko jotain opittu?

Noooh, mitäs luulette. Jumppahullu on toiminut kohta 17 vuotta. Nyt on aika vähän päästää siitä irti. Tietyllä tavalla. Vähennän jumppia sen takia, että kroppa vaatii sitä tällä hetkellä todella paljon. Yöunet on jäänyt turhan vähäiselle liiallisen riehumisen takia. Osittain sen takia, että liikuntaa on paljon, osittain siksi, että töitä vaan on ihan järkyttävästi.

Näen itsessäni paljon niitä pelottavia piirteitä siitä, mitä viimeksi kun burnout tärähti. Sen takia otan nyt reilusti omaa aikaa ja annan asioiden lutviutua. Tietyllä tavalla annan kropalle omaa aikaa, jos vaikka saisi sitä vähän parempaan kuntoon. Makkian tunnit tulevat osaksi elämää, sekä sillä, että ohjailen sellaisia tunteja, jotka eivät rasita päätä tai kroppaa liiemmin, mutta alan myös käymään niillä, jotka tiedän vaikuttavan positiivisesti koko kehoon.

2018 on tuonut tietynlaista itsetuntoa jollekkin järkevälle tasolle, ja koitetaan jatkaa sen kanssa, jotta voidaan paremmin! Viimeinen vuosi on myös näyttänyt sen, että on hyvä jättää ne ihmiset pois ihan reilusti elämästä, jotka eivät siihen ansaitse kuulua. Sama kaiken muun kanssa. Pelkästään pahaa mieltä aiheuttavat asiat on parempi sulkea pois. En tiedä miksi väkisin yritän tunkea itseni joka paikkaan, ja sitten poltan näppini niiden kanssa.

Olen tietyllä tavalla löytänyt paikkani tässä hetkessä.

Olen myös oppinut muutaman asian. Nimittäin edelleen se, että kaikkien kanssa vaan ei tarvitse tulla toimeen. Kaikkien ei tarvitse edes tykätä musta. Se on semmonen, joka vaatii aina tietyllä tavalla tottumista. Mutta näin joskus. Sen lisäksi myös, että kaikkia asiakkuuksia ei vaan tarvitse ottaa vastaan, ja jos joku näyttää siltä, että homma ei lähde toimimaan, ei kannata sitä sitten väkisin oman jaksamisen kustannuksella lähteä edes yrittämään.

Haluan uskoa siihen, että ihmiset ovat kykeneväisiä yhteistyöhön, tavalla tai toisella. Mutta välillä tuntuu sekin olevan vallan isolla kädellä koetuksen alla. En tiedä mitä ketään hyötyy siitä, että ei voida puhaltaa yhteen hiileen. Onneksi kylläkin on myös paljon sellaisia henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, joiden kanssa yhteistyö on kovassa vauhdissa.

Vuodesta 2019 tulee vielä parempi kuin tästä, ja tästä se homma vasta lähtee liikkeelle!

Pitäkää itsestänne oikein hyvää huolta. <3

Ja kiitos kaikille teille jotka kiitokset ovat ansainneet. Kiitos koko sydämestä. Ilman teitä elämä olisi tylsää!